|
Siilastuvan rajavartioasema sijaitsee Enontekiön kunnan Kilpisjärven kylässä. Valvonta-alueen eteläraja kulkee Karesuvannon pohjoispuolella, Hieta-Puusasjoessa ja joesta ylöspäin koko käsivarsi on vartioaseman valvonta-aluetta. Vartioaseman valvonta-alue on suurelta osin puutonta erämaa-aluetta, 600 metristä ylöspäin merenpinnasta alue on puutonta. Alueelle sijoittuukin Suomen toiseksi suurin lakisääteinen erämaa-alue, pinta-alaltaan 218 400 hehtaaria.
Kaikki Suomen yli 1000 metriset tunturit sijaitsevat vartioaseman valvonta-alueella. Yli 1000 metrin tunturihuippuja on liki 40. Suurtunturit kuuluvat Skandinavian vuoriston vedenjakajaan - Kölivuoristoon.
Vartioasemalla on valvottavanaan valtakunnan rajaa yhteensä 261 km, josta Ruotsin vastaista rajaa 114 km ja Norjan vastaista rajaa 147 km. Norjan vastaisella rajalla rajamerkkejä on 72 ja Ruotsin vastaisen rajan rajamerkkejä on kolme. Erikoisuutena on ns. kolmen valtakunnan rajapyykki.
Kolmen valtakunnan rajapyykkiä ei pystytetty silloin, kun Haminan rauhan (1809) jälkeen käytiin ensimmäisen kerran Venäjän keisarikunnan ja Ruotsin kuningaskunnan välinen yhteinen "rajatarkastus/katselmus" vaan kolmelle valtakunnalle tarkoitettu yhteinen piste osoitettiin alkuaikoina siten, että Ruotsin ja Norjan rajalle, rajamerkkien 293 ja 294 välille pystytettiin kaksi apumerkkiä. Näiden apumerkkien välissä oli se piste, mihin Haminan rauhan rajan katsottiin liittyvän. Piste oli 147,5 metriä rajamerkistä 294 länteen.
Haminan rauhan rajankäynnistä ehti kulua peräti 83 vuotta, ennen kuin kolmen valtakunnan yhteinen piste lopulta merkittiin. Etukäteen oli osapuolten kanssa sovittu, että 1896 alkavan rajankäynnin yhteydessä paikalle pystytettäisiin yhteinen rajapyykki. Huolimatta Ruotsin edustajan poissaolosta, suunnitelma toteutettiin.
Siinä kohdassa, mihin rajamerkki pystytettiin, lainehti vesi, koska paikka on Koltajärven itäpään matala lahti, jossa on vettä normaaliolosuhteissa noin 0,5 metriä.
Tarkoitettuun paikkaan rakennettiin ensin kivistä saari, jonka päälle rakennettiin varsinainen rajamerkki - kolmen valtakunnan rajapyykki. Merkki oli kooltaan 2,5 metriä korkea ja merkin läpimitta oli 3 metriä. Perimätiedot kertovat, että työmiehet kantoivat saarta ja merkkiä varten viikon kiviä, ennen kuin rakennelma oli valmis. Työ tapahtui vuonna 1897.
Neljä vuotta myöhemmin (1901) paikalla pidettiin "katselmus" , jolloin mukana oli myös Ruotsin edustaja. Osapuolet hyväksyivät merkin.
1925 kolmen maan osapuolen edustajat totesivat, että kevätjäät olivat useaan otteeseen turmelleet rajamerkkiä. Tämän johdosta päätettiin rakentaa olosuhteet huomioon ottaen uusi ja suurempi merkki. Uudelleenrakentaminen annettiin norjalaisen osapuolen tehtäväksi. Kustannukset tasattiin kolmen maan kesken. Vuonna 1926 valmistui nykyinen betonoitu rajapyykki. Rajamerkin sydänkivestä löytyy vuosiluvut 1897, 1901 ja 1926.
Siilastuvan rajavartioaseman päällikkönä ovat toimineet:
1. Rajaylik Y Metsälä 45-46
2. Rajavääp O Vedenpää
3. Rajavääp A Pinomaa
4. Rajaylik O Siltaloppi
5. Rajaylik L Mustonen
6. Rajakers U Soikkeli, kaikki viisi edellämainittua vv 46-47
7. Ltn L Rajantie 47
8. Rajavääp O Vedenpää 47-48
9. Ltn A Ainesjärvi 48
10. Rajavääp O Vedenpää 48
11. Vänr A Lilja 48-51
12. Vänr P Niemelä 51-52
13. Rajakers S Tikkanen 52
14. Rajakers E Säily 52
15. Rajaylik M Mäkirunsas 52-53
16. Rajakers M Hyvärinen 53
17. Rajakers S Tikkanen 53
18. Rajaylik S Marttinen 53-54
19. Rajaylik S Tikkanen 54-56
20. Rajaylik M Leppänen 56-59
21. Rajakers O Reunamäki 59-62
22. Rajavääp K Keisanen 62-64
23. Rajavääp H Haapasalo 64-66
24. Rajavääp M Pulsa 66-71
25. Rajavääp L Rannikko 71-73
26. Rajaylik V Kronqvist 73-76
27. Rajayliv R Tainio 76-79
28. Rajayliv P Kiuru 79-84
29. Rajayliv S Lauronen 84-90
30. Ltn L Wesslin 90-93
31. Ltn J Heinonen 93-99
32. Ylil J Nerg 99-03
33. Ylil K Räme 03-11
34. Kapt P Ylitalo 2011 -
|
Takaisin | Tulosta sivu