Vuoteen 2010 toiminut Sallan rajavartioalue vastasi rajaturvallisuudesta toiminta-alueellaan Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen ja Posion kuntien sekä Kemijärven kaupungin alueella. Rajavartioalueella oli johdettavanaan kaksi rajavartioasemaa: Kelloselän ja Karhutunturin rajavartioasemat. Sallan rajavartioalue vastasi myös Sallan kansainvälisen rajanylityspaikan toiminnasta. Rajavartioalueen naapureina olivat pohjoisessa Ivalon rajavartioalue ja etelässä Kainuun rajavartiostoon kuulunut Kuusamon rajavartioalue. Vuosina 1998-2007 Sallan rajavartioalueen johtopaikka toimi Sallan kirkonkylällä. Vuoden 2008 alusta rajavartioalueen johtopaikka siirtyi Kelloselän rajavartioaseman yhteyteen. Sallan rajavartioalueen toiminta-alueella asui noin 20 000 asukasta. Toiminta-alueen merkittävimmät taajamat rajakunnissa olivat Sallan kirkonkylä, Kursu, Saija, Hautajärvi, Onkamojärvi, Hirvasvaara, Ahvenselkä, Kelloselkä, Kotala ja Pahkakumpu sekä Savukosken puolelta Savukosken kirkonkylä, Kuosku, Lunkkaus, Tanhua ja Martti.  Valtakunnan rajaa Sallan rajavartioalueella oli valvottavanaan 254 kilometriä ja hoidettavana 247 rajamerkkiä. Sallan rajavartioalueen historia Sallan rajakomppania (Salla/Lappi) aloitti toimintansa 21.3.1919. Kenttävartioita oli tuolloin Sallassa, Savukoskella, Saijalla, Martilla, Kuolajärvellä, Alakurtilla, Nivalassa, Vuorikylässä, Siemingissä, Tuutijärvellä ja Sovakylässä. Sallan kirkolle sijoitettu komppania joutui toimimaan vaikeissa majoitusoloissa. Alkuvai-heessa komppanian kanslia toimi Sallassa Kemi Oy:n Syrjälän talossa. Ns. Läskikapinan jälkeen komppania sai käyttöönsä myös entisen työväentalon. Komppanialle valmistui syksyllä 1925 oma kasarmi Kylälammenkankaalle, noin kolme kilometriä Sallasta itään. Vuosina 1928 - 1932 kasarmialueelle valmistuivat tarpeelliset huoltorakennukset ja vuonna 1939 sotilaskotirakennus. Rajavartiostolle rakennettiin vuonna 1923 vartiorakennukset Vuorikylään ja Sieminkiin ja Savukoskelle vuonna 1929. Martin, Kurtin ja Korjan vartiot toimivat vuokratiloissa. Saijan ja Kuolajärven puhelinvartiot lakkautettiin 1920-luvun loppupuolella. Talvisota ajoi Sallan rajakomppanian pääsijoituspaikan pois Sallasta. Moskovan rauhansopimuksessa uusi valtakunnan raja siirtyi syvimmillään lähes 60 kilometriä länteen lohkaisten noin puolet Sallan kunnan pinta-alasta. Välirauhan aikana alueella toimi kaksi komppaniaa, joista 1./R6 Joutsijärvellä ja 2./R6 Savukoskella. Vartioita oli Juuman ja Ätimysojan välisellä alueella kaikkiaan 15 kpl. Jatkosodan jälkeen Kemijärven Peltojärvelle perustettiin Rajavartiosto 5, jonka alaisuuteen kuuluivat Kursun ja Pelkosenniemen komppaniat. Välivaiheiden jälkeen 1.7.1947 perustettiin 1./LR (Kemijärven rajajääkärikomppania), jonka pääsijoituspaikka tuli Peltojärvelle. Tuolloin vartioita oli Hautajärvellä (1955), Kelloselässä, Kotalassa (1991), Martilla (1952) ja Savukoskella (1955). 1950- ja 1960-luvut olivat voimakkaan rakennustoiminnan aikaa. Tuona aikana rakennettiin 9 vartiorakennusta, 30 partiomajaa, 8 valvontatornia ja 4 tähystysmajaa. 1960-luvulla vartiopaikkoja oli Kelloselän, Kotalan ja Niitselyksen (1991) lisäksi Selkälässä (1978), Onkamossa (2009), Aatsingissa (1970), Karhutunturissa, Naruskajärvellä (1992), Tuntsalla (1974), Ainijärvellä (2009) ja Kemihaarassa (1992). Suluissa esitetyt luvut ovat vartioiden lakkautusvuodet. 1960-, 1970- ja 1980-luvut olivat rajanvartioinnin kannalta vakiintunutta aikaa. Partiot olivat yleensä kahden miehen vahvuisia, 8 tunnin - 2 vuorokauden pituisia rajapartioita. Poikkeuksena olivat Kemihaaran, Ainijärven, Tuntsan ja Naruskan erämaavartiot, joiden rajapartiot saattoivat olla jopa viiden vuorokauden pituisia. Erämaavartioiden partioiden vahvuus hiihtopartiossa oli 2 - 3 miestä. Salla/Lapin ja sittemmin 2./LR:n komppanianpäälliköt: 1. Jääkäriluutnantti Pietari Autti 1919 2. Jääkäriluutnantti Jalmari Id 1919-20 3. Vääpeli (sk-vääpeli) Eino Pakasmaa 1920 4. Jääkäriluutnantti Jalmari Id 1920-21 5. Jääkärikapteeni Konrad Laaksonen 1921 6. Jääkäriluutnantti Jalmari Id (myöh.Pajakka) 1921-22 7. Vänrikki (Vöyrin sotakoulu) Juho Lehti 1922 8. Jääkäriluutnantti Valdemar Sundqvist 1922 9. Jääkärikapteeni Väinö Lundberg (myöh. Lieska) 1922 10. Jääkäriluutnantti Lauri Veijola 1922 11. Jääkäriluutnantti Toivo Mull (myöh. Mervi) 1922-24 12. Luutnantti (Vöyrin sotakoulu) Eino Kaulio 1924-25 13. Jääkärikapteeni Valdemar Sundqvist (myöh. Salmelo)1925 14. Kapteeni Eino Kaulio 1925-28 15. Kapteeni (Vöyrin sotakoulu) Einar Bär (myöh. Sarta) 1928-35 16. Luutnantti (kadettiupseeri) Olli Väänänen (kirj. nm. Uula Aapa) 1935-39 Komppanianpäälliköt sotien jälkeen: 17. Majuri Martti Avela 1947-50 18. Majuri Martti Huhtala 1950-57 19. Majuri Mauri Virmakoski 1957-58 20. Kapteeni Viljo Kivekäs 1959 21. Majuri Heimo Timonen 1959-63 22. Kapteeni Pentti Tikkanen 1963-64 23. Majuri Esko Suutarinen 1964-65 24. Majuri Elja Toivonen 1965-69 25. Kapteeni Kauko Montonen 1969 26. Majuri Jorma Jokinen 1969-74 27. Majuri Raimo Piiroinen 1974-76 2 8. Majuri Esko Marttin en 1976-89 29. Majuri Seppo Ravantti 1989-93 30. Majuri Matti Kassala 1993-96 31. Majuri Antti Varrio 1997-2002 32. Majuri Hannu Markkula 2002 - 2007 33. Kapteeni Kaarlo Suoniemi 2007 - 2010.

Takaisin | Tulosta sivu