Vuoteen 2010 toiminut Ivalon rajavartioalue vastasi rajaturvallisuudesta toiminta-alueellaan Suomen huipulla. Toiminta-alue sijaitsi Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kuntien alueella. Ivalon rajavartioalueen alaisuuteen kuului neljä rajavartioasemaa: Raja-Joosepin, Virtaniemen, Ivalon sekä Utsjoen rajavartioasema. Lapin rajavartioston varusmiesyksikkö, rajajääkärikomppania, kuului myös Ivalon rajavartioalueen alaisuuteen. Ivalon rajavartioalueella oli vastuullaan 420 km Norjan vastaista rajaa sekä 121 km Venäjän vastaista rajaa. Rajamerkkejä oli Norjan vastaisella rajalla 76 kpl (kivipyykkejä) ja Venäjän vastaisella rajalla 125 rajapaalua ja 26 kivimerkkiä. Pääosa Ivalon rajavartioalueen toiminnoista sijoittui Inarin kunnan alueelle. Ivalon rajavartioalueen historia Helmikuun alkupuolella 1918 todettiin senaatissa, että rajan vartiointia on tehostettava mm. salakuljetuksen vuoksi. Raahen, Oulun, Kemin ja Tornion tullinhoitajista ja konttorikirjureista muodostettu tullivirkamiesryhmä laati suunnitelman itsenäisen Suomen ensimmäistä rajavartiostoa varten. Suunnitelman pohjalta muodostettiin 57 vartiopaikkaa. Inarin pitäjään kruununesimiehelle annettiin valtuutus palkata 9 ylimääräistä poliisikonstaapelia salakuljetusten estämiseksi. 2.3.1918 sotilasviranomaiset ryhtyivät perustamaan rajavartiostoa, joka myöhemmin siirrettiin sisäasiaintoimituskunnan alaiseksi 16.8.1918. Rajavartioston nimeksi tuli Tornion rajavartiopataljoona, joka valvoi myös Norjan rajaa aina Tenojoelle saakka. Raja-alue jaettiin kahteentoista tarkastuspiiriin, joista kahdestoista oli Inari-Utsjoki. Inarissa ja Utsjoella ei ollut yhtään varsinaista vartiota, vaan näihin kuntiin palkattiin yhteensä 5 paikkakuntalaista yksimiehisiksi vartioiksi. Piirien tarkastajat olivat vääpeleitä, mutta Inari-Utsjoen alueella virkaa hoiti paikallinen kauppias. 21.3.1919 valtioneuvosto päätti Tornion rajavartiopataljoonan lakkauttamisesta. Inarin ja Utsjoen kuntien alueet liitettiin perustettuun Lapin rajavartioston alueeseen ja nykyisen Ivalon rajavartioalueen edeltäjä, Ivalon komppania, perustettiin heti vapaussodan jälkeen vuonna 1919. Pääsijoituspaikka oli Ivalossa ensin paikallisissa taloissa ja v. 1922 lähtien kasarmissa, joka sijaitsi nykyisen Vaskoolin paikalla (kuva alla).

Vartioasemia Ivalon komppanialla oli tuolloin 12 kpl. Vartioiden sijoituspaikat olivat Vuotso, Laanila, Törmänen, Raja-Jooseppi (Lutto), Inari, Akujärvi, Könkäänjärvi, Virtaniemi, Järvenpää, Varpuniemi, Räkkijärvi ja Jankkila. Venäjän luovutettua Suomelle Petsamon alueen 14.10.1920 tehtiin myös Lapin rajavartioston organisaatioon muutoksia. Perustettiin Petsamo/Lappi johon Ivalo/Lappi liitettiin joukkueena. Petsamo/Lappi jäi kuitenkin nopeasti pois käytöstä ja 12.6.1925 Petsamon rajavartiosto luovutetiin Lapin rajavartiostolle. Vuoden 1929 alussa liitettiin Ivaloon sijoitettu 4. komppania vartioina Petsamoon sijoitettuun 3. komppaniaan ja nimeksi annettiin 4. komppania. Ivalon komppania siis sulautui Petsamon komppaniaan.Vuonna 1939 vartioina olivat Vaitolahti, Pummanki, Maattivuono, Suonikylä ja Ivalo. Talvisodan jälkeen puolustusvoimat huolehtivat itärajan valvonnasta, kunnes se 15.6.1940 jälleen saatettiin rajavartiolaitoksen vastuulle. Tuolloin Ivalo kuului rajavartiosto 6:n 3. komppaniaan. Pohjoisrajalla Inarin-Utsjoen suunnalla rajojen vartiointi aloitettiin vuonna 1944. Tuolloin Rajavartiosto 5:n 3. komppania sijoitettiin Ivaloon kapteeni P Kiiverin johdolla. Komppania perusti vartiot Norjan rajalle (mm. Angeli, Karigasniemi, Utsjoki ja Nuorgam). Tuolloin venäläiset olivat vielä Ivalon kylä liepeillä, joten itärajan vartionti aloitettiin Ivalon tasalta. Vuonna 1945 Rajavartiosto 5:n (johtoporras sijaitsi Sodankylässä) 1., 2., ja 3. komppania huolehtivat Norjan ja itärajan vartioinnista Enontekiön ja Inarin kunnan rajalta aina Korvatunturille saakka. Vuonna 1947 muodostettiin Lapin rajavartioston 2. komppania, jonka vastuualue on vastaava kuin nykyisellä Ivalon rajavartioalueella. Ivalon rajavartioalueen päällikkönä ovat toimineet: Talvisotaa edeltävä aika 1. 1919-1920 Kapt V A Suvirinne 2. 1920 Vääp K Svärd 3. 1920-1921 Kapt P A Autti 4. 1921 Vänr M Heinikainen 5. 1921-1922 Kapt V Sundqvist 6. 1922-1923 Ltn A B Björklund 7. 1923-1924 Kapt V Sundgvist (Salmelo) 8. 1924-1928 Ltn M Heinikainen 9. 1928 - 1935 Kapt V Sundgvist ja 10. 1935 - 1939 kapt J Paljakka Sotien välinen aika 11. 1940 - 1941 Kapt M Tiitola Sotien jälkeinen aika rajavartiosto 5:n 2. ja 3. komppania 2. K 1945-1947 Kapt E Innola 3. K 1944-1947 Kapt P Kiiveri Rajakomppania, myöhemmin rajavartioalue 13. 1947 - 1948 Maj A Rautasalo 14. 1948 - 1954 Kapt E Innola 15. 1954 - 1959 Kapt U Juha 16. 1959 - 1962 Maj E Penttilä 17. 1962 - 1963 Maj E Suutarinen 18. 1964 - 1968 Maj U Salonen 19. 1968 - 1973 Maj P Veijo 20. 1973 - 1982 Maj J Herranen 21. 1982 - 1988 Maj R Piiroinen 22. 1988 - 1989 Maj E Juvakka 23. 1989 - 1991 Maj R Puustinen 24. 19991 - 1996 Maj A Sorvali 25. 1997 - 1999 Maj M Kassala 26. 1999 - 2003 Evl U Turunen 27. 1.5.2003 - 31.7.2007 Evl J Norppa 28. 1.8.2007 - 31.12.2010 Evl A Varrio