 |
Matkustusasiakirjat
Suomi ja muut Pohjoismaat aloittivat Schengenin säännöstön soveltamisen 25.3.2001. Schengenin säännöstöön liittyneet valtiot noudattavat yhteistä ulkorajan valvontaa. Tarkastuksia ei siten tehdä niin sanotussa sisärajaliikenteessä. Tämä ei tarkoita, että Schengen-alueella olisi passivapaus kuten Pohjoismaiden välillä. Schengen-alueeseen kuuluvat seuraavat maat:
Matkustaessaan maasta Suomen kansalaisella on oltava yleensä passi. Kun liikutaan Schengenin säännöstöä soveltavasta maasta toiseen, matkustusasiakirjaa ei yleensä viranomaisen toimesta tarkasteta. Matkustajan on kuitenkin pidettävä mukanaan voimassa olevaa kussakin jäsenmaassa hyväksyttyä matkustusasiakirjaa (passia tai uudenmallista henkilökorttia). Huomaathan, että kuljetusyhtiöt tarkastavat matkustajien matkustusasiakirjoja myös sisäliikenteessä. Lisätietoa passista ja sen myöntämisestä löytyy sekä poliisin että ulkoasiainministeriön internetsivuilta. Henkilökortti Suomen kansalainen saa matkustaa Valtioneuvoston asetuksen 1244/2006 mukaisesti käyttäen matkustusasiakirjana passin sijasta henkilökorttilain (829/1999) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua Poliisin myöntämää kuvallista henkilökorttia (myönnetty 1.3.1999 lukien) ja sähköistä henkilökorttia (myönnetty 1.12.1999 lukien) Suomesta seuraaviin maihin: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tshekki, Unkari ja Viro. Ajokortti ei ole henkilökortti. Lisätietoja matkustusasiakirjaksi soveltuvasta henkilökortista saat poliisin internetsivuilta. Passivapaus Pohjoismaiden kansalaiset voivat liikkua Pohjoismaissa ilman matkustusasiakirjaa, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi ajokortti. Pohjoismaiden ulkopuolelta Pohjoismaihin matkustaessaan Pohjoismaiden kansalaisella on kuitenkin oltava mukanaan passi tai henkilökortti. Ulkomaalaisella henkilöllä on Suomeen saapuessaan oltava passi. Lisäksi tarvitaan viisumi, ellei henkilö ole EU-säädösten mukaan viisumivapaa. Useimmilla Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisilla on mahdollisuus käyttää matkustusasiakirjana myös henkilökorttia. Viisumivapausaika Sisäasiainministeriön rajavartio-osasto, neuvoteltuaan ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston ja sisäasiainministeriön poliisiosaston kanssa, ilmoittaa seuraavan. Tuomiolauselman mukaan "Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 Schengenissä tehdyn yleissopimuksen 20 artiklan 1 kappaletta on tulkittava siten, että kyseiseen määräykseen sisältyvä käsite "ensimmäinen alueelle tulo" tarkoittaa paitsi aivan ensimmäistä tuloa kyseisen sopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden alueille myös ensimmäistä tuloa näille alueille sen jälkeen, kun kuuden kuukauden ajanjakso tästä aivan ensimmäisestä alueelle tulosta lukien on päättynyt, sekä lisäksi kaikkia muita ensimmäisiä alueelle tuloja, jotka tapahtuvat sen jälkeen, kun uusi kuuden kuukauden ajanjakso edeltävästä ensimmäisestä alueelle tulopäivästä lukien on päättynyt". Viisumivapausajan laskennan muutos alkaa 1.1.2007 oheisen liitteen mukaisesti. Viisumivapaata luvallista oleskelua on kolmen kuukauden aika tuomiolauselmassa kuvatulla tavoin määritellyn kuuden kuukauden ajanjakson aikana. Uusi viisumivapaa oleskeluoikeus alkaa heti edellisen kuuden kuukauden ajanjakson päätyttyä. Viisumilla tai oleskeluluvalla aiemmin oleskeltua aikaa ei oteta huomioon määriteltäessä viisumivapaata oleskeluoikeutta. Viisumivapausajan laskenta
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sitä. Lisätietoja ulkomaalaisten matkustusasiakirja- ja viisumivaatimuksista löytyy ulkoasiainministeriön internetsivuilta.  Takaisin | Tulosta sivu |
Rajavartiolaitos vastaa henkilöiden rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla.